tiistai 29. joulukuuta 2015

Kiitos 2015, tervetuloa 2016

Tässä kohtaa haluan kiittää teitä kaikkia tästä kuluneesta vuodesta ja siirtää katseen kohti vuotta 2016.

Tulevanakin vuonna blogi jatkaa armottomalla linjalla, tuutaten ilmoille tuntisuunnitelmia, erilaisia postaussarjoja ja ennen kaikkea juuri sitä mitä te kaipaatte, joten ilmaiskaa tahtonne kommenttiboksissa tulevien postausten suhteen! Tiedän, tälläkin hetkellä luonnoksissa on monta postaustoivetta joihin en ole vielä ehtinyt postausta väsätä, mutta päivätyö, muutamat viikottaiset tuntienpidot ja ratsutukset sekä seitsemän omaa hevosta pihassa verottavat aikaa jonkin verran. Onneksi ratsastuksen opettaminen on intohimoni, joten tämä blogi tulee jatkossakin päivittymään jo totuttuun säännöllisen epäsäännölliseen tahtiinsa!

On ollut ihana lukea kommenttejanne jotka ovat olleet käsittämättömän kannustavia ja positiivisia, siitäkin huolimatta että tällainen "virtuaaliopetus" on melko haastava paketti, se kun jättää teidän omalle tekemiselle todella paljon vastuuta. Minä voin ainoastaan yrittää parhaalla mahdollisella tavalla kirjoittaa ratsastuksen teoriasta, siitä miten tulisi ratsastaa, miltä sen kuuluisi tuntua ja ennen kaikkea miten se kaikki tehdään hevosen ehdoilla, sitä kiusaamatta, repimättä, potkimatta tai lyömättä.

Vaikka haluan uskoa että yhä useampi hevosen ystävä oikeasti ymmärtää hevosta ja sen luonnollisia tarpeita ja saaliseläimen vaistoja, on valitettavasti havaittavissa ihan perustason puutteita hevosmiestaidoissa. Vaikka maailma ympärillämme muuttuu, asiat muuttuvat entistä teknisemmiksi, arki on kiireistä, tulisi meidän silti muistaa että hevoset eivät muutu sen mukana. On totta että jalostuksella hevosten tiettyjä ominaisuuksia saadaan pitkällä tähtäimellä hienosäädettyä, mutta perusasiat ovat ja pysyvät.

Hevosta ei saa lyödä, sille ei saa huutaa, sitä ei saa repiä suusta eikä sitä saa potkia. Hevonen ei tee virheitä, vaan hevonen tekee kaiken juuri niin kuin sinä sille näytät. Jos hevonen ei reagoi haluamallasi tavalla, se ei ole ymmärtänyt sinut viestiäsi. Mieti silloin mitä itse teit väärin, miksi hevonen reagoi pyyntöösi tuolla tavalla, ja miten voit muuttaa apujasi jotta hevonen jatkossa reagoisi niihin kuten sinä haluat. Hevonen ei tee mitään tahallaan, se on rauhaa rakastava eläin, jota tulee kohdella rauhallisen määrätietoisesti. 
Hevosen tulee saada nauttia lajitovereidensa seurasta tarhatessaan riittävän monta tuntia päivässä.
Hevosen tulee saada riittävästi korsirehua, pieninä annoksina ja ruokinta tulee pitää yksinkertaisena ja kaikki ruokinnan muutokset tulisi minimoida. Jos muutoksia kuitenkin pitää tehdä, tulee hevonen totuttaa uuteen ruokaan (tai jonkun ruoan poistoon) vähintään kahden viikon ajan.
Hevosen tulee saada raikasta, puhdasta vettä ympäri vuorokauden. Myös ulkona tarhassa ja myös talvella, jolloin veden tulisi olla haaleata, käytännössä sellaista jota itsekin pystyisit juomaan.
Hevonen tulee harjata päivittäin. Hevosen harjaus on parasta mitä ihminen voi sille tehdä, edellyttäen että se tehdään oikein. On herkempiä hevosia jotka vaativat pehmeitä harjoja ja on vähemmän herkkiä hevosia jotka saattavat nauttia vähän jämäkämmän harjan otteista, mutta pääasia on että tunnet hevosesi ja pyhität tämän harjausajan vain teille kahdelle.
Hevosen tulee saada tarhata talvellakin ilman loimea jotta se pääsee vapaasti piehtaroimaan. Piehtarointi on hevosen oma hierontatuokio, joka sille tulisi sallia mahdollisimman usein. Klipatutkin hevoset voivat tästä nauttia, kunhan pakkasta ei ole liikaa, tai ota edes hetkeksi se loimi pois jotta hevonen pääsee piehtaroimaan.
Hevosen loimitus tulee pitää minimissään, (paitsi klipaituilla hevosilla) muista että hevonen itsessään tuottaa lämpöä, joten vaikka sinulla on kylmä, ei se tarkoita sitä että hevonen palelisi. Liikunnan jälkeen hevonen tulee huolellisesti kuivata loimittaen, mutta muuten se kyllä kestää olla ilman loimeakin, ja edes hevosen kastuminen sateessa ei haittaa! 
Hevoselle tulee tarjota sille sopiva määrä liikuntaa, oli se sitten ajaen, ratsastaen tai vaikka taluttaen. 
Hevosen liikkuessa erityisesti alkuverryttely on äärimmäisen tärkeätä, jos et muuta ehdi tehdä, tee huolellinen alkuverryttely ja lopeta tunti siihen.
Hevoset kehittyvät hitaasti, joten kiinnitä siihen erityistä huomiota varsan ja nuoren hevosen koulutuksessa. Lepo on aina parempi vaihtoehto kuin treenin lisääminen, hevonen kehittyy lepojaksolla yllättävän paljon.
Vanhemmilla hevosilla tee töitä hevosen peruskunnon ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi, jotta se pystyy suoriutumaan vaativammistakin tehtävistä.
Ratsasta mahdollisimman vähän kentällä tai maneesissa, maastossa, pelloilla ja metsässä hevosen mieli pysyy virkeänä ja silloin se jaksaa työskennellä silloin tällöin tylsällä kentällä tai maneesissakin!
Kun ratsastat, muista hengittää, hymyillä ja nauraa ääneen! Näen aivan liikaa suu tiukassa mutrussa ratsastavia ihmisiä, ja silloin en voi olla miettimättä että nauttivatko he oikeasti ratsastuksesta tai hevosen seurassa olemisesta yhtään... Jos hevosen läsnäolo ei saa suupieliäsi nousemaan ylöspäin, jotain on pahasti vialla. Hevosen ei tulisi joutua kärsimään huonotuulisista ihmisistä, se on aivan liian jalo ja herkkä eläin siihen.

Jos sinua jäi näidenkin totuuksien jälkeen mietityttämään osaatko olla riittävän hyvä ihminen hevosellesi, on se helppo testata:

Kun menet hevosesi tarhaan, tuleeko se sinua vastaan korvat hörössä, riippumatta siitä onko sinulla tarkoitus vain olla sen seurassa tai ottaa se tarhasta pois?
Kun menet hevosesi tarhaan, tuleeko se sinua vastaan korvat hörössä siitäkin huolimatta että sillä on tarhassa muita kavereita?
Ja vielä, kun menet hevosesi tarhaan, tuleeko se sinua vastaan korvat hörössä vaikka tarhassa on muita kavereita ja ruokaa?

Jos hevonen valitsee sinun seurasi vain hetkeksikin, olet ollut sille hyvä ihminen. Voit siis hengähtää helpotuksesta!

Tähän saarnaan on hyvä lopettaa tämä vuosi, nyt lähden talliin nauttimaan hevosteni seurasta. 

Kuva: Esa Manninen






maanantai 21. joulukuuta 2015

Ratsun oppikoulu, osa 9, maapuomit

Maapuomien käyttö nuoren hevosen tai ravurista ratsuksi-projektin kanssa on äärimmäisen hyödyllistä oikein tehtynä, mutta saattaa aiheuttaa melkoisen takapakin mikäli hevoselle tapahtuu maapuomeilla jotain epämiellyttävää. Tämän takia maapuomit tulee esitellä hevoselle huolella ja rauhassa, ja niiden kanssa tulee edetä muutenkin hitaasti ja hevosta kuunnellen. Kun maapuomit on esitelty hevoselle kunnolla, saa niiden avulla hevosen askeleita kehitettyä, tarkkaavaisuutta ja kontrollia parannettua ja lisäksi ne tuovat mukavaa vaihtelua muuten niin yksitoikkoiseen kenttätyöskentelyyn!

Kuten varmasti arvaattekin, aloitamme maapuomiharjoitukset luonnollisesti ilman ratsastajaa. Ihan ensimmäiset tutustumiset puomiin tehdään hevosta taluttaen, ja aloitetaan yhdellä, yksittäisellä puomilla. Hevonen siis ihan yksinkertaisesti talutetaan yksittäisen maapuomin yli käynnissä ja ravissa, ensin ilman satulaa ja sen jälkeen myös satulan kanssa. Syy miksi tämä tehdään ensin ilman satulaa ja vasta sen jälkeen satulan kanssa, johtuu siitä että ilman satulaa hevonen saa varmasti täyden vapauden selälle ja satulan kanssa aiheutuu selkään vähän erilainen paine (vaikka ratsastaja ei selässä vielä olekaan) ja hevosen tulee saada tottua tähänkin tunteeseen rauhassa, jotta jatkossakaan hevonen ei jännity puomeilla. Nämä harjoitukset toistetaan kummastakin suunnasta.

Kun yksittäisen puomin ylittäminen onnistuu käynnissä ja ravissa "huomaamattomasti" eli hevonen ylittää ne kiinnittämättä niihin varsinaisesti mitään huomiota tai varsinkaan hyppäämättä niiden yli, on aika lisätä puomeja. Lisää puomeja yksi kerrallaan, eli seuraavaksi kahdella puomilla, sitten kolmella ja viimeiseksi neljällä puomilla. Kun puomeja lisätään, pitää olla tarkkana puomien välimatkoista. Käyntipuomien väli on noin 60-80 cm, muista säätää väli hevosen askeleeseen sopivaksi. Hevonen ei saa jännittyä puomeilla epäsopivan välimatkan vuoksi. Ravissa puomien väli on noin 100-150 cm, tämäkin väli tulee huolellisesti sovittaa hevoselle sopivaksi.
Nyt joudut siis itsekin vähän töihin kun talutat hevosen sekä käynti- että ravipuomien yli, mutta sehän ei meitä aktiivisia hevosihmisiä haittaa, vai mitä?! Muista taluttaa hevonen näiden puomien yli myös ensin ilman satulaa ja vasta sen jälkeen satulan kanssa.
Voit myös nostaa vaatimustasoa siten että ravipuomeilla nostat joka toisen puomin vasemman pään ja joka toisen puomin oikean pään vähän ylös maasta, jolloin hevonen joutuu hieman enemmän nostelemaan jalkojaan puomilla. 

Kun olet varmistanut että hevonen on täysin sinut maapuomien kanssa maastakäsin, on aika tehdä samat harjoitukset selästä. Vaikka tämä saattaa kuulostaa tylsältä ja aikaavievältä, tee täysin samat harjoitukset kun olet selässä, kuin teit taluttaen. Eli ensin yksi yksittäinen puomi käynnissä ja ravissa kummastakin suunnasta, ja sen jälkeen ensin käyntipuomeja lisäten puomien määrää yhdestä kahteen, kolmeen ja neljään. Jos hevonen tässä vaiheessa epäröi puomien kohdalla, pyydä avustajaa taluttamaan hevonen ensimmäiset kerrat puomien yli, jotta rentous säilyy tekemisessänne. Kun käyntipuomit sujuvat, on aika siirtyä ravipuomeille. Taas sama juttu, yksittäisestä puomista kahteen, kolmeen ja neljään puomiin. Tätäkin pitää toistaa niin pitkään (tai useita kertoja) että hevonen on puomeilla niin rento että se on jo vähän tylsistyneen oloinen! Ratsain voit myös nostaa ravipuomien joka toisen pään hieman ylös. Ravipuomeja ylittäessä kannattaa varsinkin alussa nousta hieman kevyeen istuntaan, jotta hevonen saa varmasti riittävästi vapautta selälleen.Varmista myös että kätesi joustaa hevosen pään ja kaulan liikkeiden mukaan, jotta et tule vahingossakaan kisko hevosta suusta puomeja ylittäessäsi.

Vielä on totutettava hevonen maapuomien ylittämiseen laukassa, käytä tässäkin ensin yhtä yksittäistä puomia, ja ylitä sitä laukassa kummastakin suunnasta niin usein että hevonen ylittää puomin rennosti. Ei haittaa vaikka hevonen vähän hypähtää puomilla, kunhan puomille lähestyminen sujuu rennosti. Myöskään puomien jälkeinen iloittelu ei haittaa yhtään, kunhan vaan pysyt kyydissä vaikka hevonen vähän innostuukin! Tämän jälkeen voit lisätä toisen puomin, välimatka laukkapuomeilla on 250-350 cm, hevosen laukan mukaan mukautettuna. Laukkapuomeilla myös kevyt istunta varsinkin alussa on suositeltavaa!

Ylläoleviin puomiharjoituksiin tulee kulumaan reilusti aikaa, päiviä ja jopa viikkoja, mutta olkaa huolellisia tämän alun kanssa, sillä kun maapuomit on esitelty hevoselle riittävän huolellisesti ei niillä yleensä esiinny ongelmia missään vaiheessa. Liian usein näkee hevosia jotka lähestyvät jo pelkkiä maapuomeja kovin jännittyneinä, ja kun siitä edetään esteille, jää sama jännittyneisyys aina pohjalle eikä se varsinaisesti auta hevosen kouluttamisessa.

Kun puomit on hevoselle enemmän kuin ookoo, on aika ottaa ihan normaaleihin tuntisuunnitelmiin mukaan puomiharjoituksia. Maapuomien alkeita on käsitelty täällä, ja lisää maapuomiharjoituksia joissa kiinniteään erityistä huomiota ratsastajan istuntaan löytyy täältä ja vielä yksi maapuomipostaus löytyy täältä.

Varsinkin alussa on syytä pitää maapuomiharjoitukset lyhyinä, sillä hevonen joutuu puomeilla käyttämään hieman eri lihaksia kuin tasaisella, josta johtuen se saattaa hieman kipeytyä.

Kertokaapa kokemuksianne maapuomeilta, sekä nuoren että ravurista ratsuksi-projektien kuulumiset kiinnostavat!

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Tuntisuunnitelma, kulmankatkaisu

Tämän päivän tunnilla keskitytään ratsastusradan tiehen nimeltään kulmankatkaisu. Kuulostaako tutulta vai onko ihan hepreaa?

Kulmankatkaisu ratsastetaan siten että lyhyen sivun puolivälistä käännetään edellisen pitkän sivun keskipisteeseen, jolloin suunta vaihtuu. Eli ikään kuin ratsastaisit ison täyskaarron, mutta tarkasti ratsastetuilla kulmilla.

Aloita tunti vapaan käynnin jälkeen ottaen ohjat tuntumalle, ja otetaan ensin haltuun kulmat ja hevosen suoruus. Ratsasta jokaiseen kulmaan tarkka käännös, siten että hidasta käyntiä juuri ennen kulmaa, (ei haittaa vaikka hevonen lähes pysähtyisi kulmaan) ja hitaassa käynnissä suorita tarkka käännös kulmassa. Sisäohja kääntää ja taivuttaa, sisäpohje on omalla paikallaan mutta ei jännittyneenä (hevonen taipuu sisäpohkeen ympärille) ulko-ohja tukee ja ulkopohje on hieman satulavyön takana pitäen huolta että hevonen ei heitä takaosaansa ulospäin vaan tuo sen mukaan käännökseen. Kulman jälkeen rentouta kääntävät avut (sisäohja ja ulkopohje) ja anna hevosen kävellä matkaavoittavaa käyntiä kohti seuraavaa kulmaa. Jos käynti jää mielestäsi hitaaksi kulmien välissä, ratsasta muutaman askeleen temponlisäyksiä käynnissä jolla varmistat hevosen jäävän pohkeen eteen. Ratsasta tarkat kulmat parin kierroksen ajan molempiin suuntiin, ja sen jälkeen anna hevoselle hetkeksi vapaat ohjat. Syy siihen miksi hevoselle annetaan pitkät ohjat vaikka ei olla vielä verrytelty edes ravissa, johtuu kulmien ratsastuksen vaativuudesta. Oikein ja huolella ratsastetut kulmat vaativat hevoselta hieman kokoamista ja kantokykyä.

Lyhyen käyntipätkän jälkeen ota ohjat ja jatketaan verryttelyä kevyessä ravissa. Ratsasta ensin pääty-ympyrällä vasemmassa kierroksessa, ja aloita rauhallisessa tempossa, lähes suoralla hevosella. Ympyrä on niin iso että siinä ei varsinkaan ihan alussa kannata lähteä hevosta taivuttamaan, vaan keskity siihen että hevonen ravaa rauhallisessa tempossa (säätele tempoa kevennykselläsi) ja tasapainossa. Muista että mikäli hevonen uhkaa ympyrällä kaatua sisäpohkeesi päälle, korjaa tilanne ottamalla paremmin tuntumaa ulko-ohjalle ja tuo samalla omaa painoasi enemmän ulkojalustimelle. Näin hevonenkin korjaa oman painonsa enemmän ulkopuolelle, ja samalla ravin tempon on mahdollista säilyä rauhallisena. Silloin kun hevonen huonosta tasapainosta johtuen kaatuu sisäpohkeen päälle, kiihdyttää se samalla vauhtiaan (pysyäkseen pystyssä) ja tätä me emme missään tilanteessa halua!

Työskentele muutama kierros vasemmalle pääty-ympyrällä, vaihda sen jälkeen ympyrää (suunta vaihtuu samalla) ja työskentele samalla tavalla ympyrällä oikeaan kierrokseen. Taas muutaman kierroksen jälkeen vaihda ympyrää ja jatka ympyrällä vasemmassa kierroksessa. Lisää nyt verryttelyyn voltti ympyrän sisälle, aina ympyrän avoimella sivulla. Voltilla pääset taivuttamaan hevosta kaaren ollessa vähän jyrkempi mutta ole silti tarkka että rauhallinen tempo ravissa jatkuu sekä voltilla että ympyrällä. Kolmen kierroksen jälkeen vaihda taas ympyrää ja suuntaa ja toista sama harjoitus oikeassa kierroksessa.

Seuraavaksi verrytellään hevosta hieman laukassa, laukataan harjoituslaukassa siten että joka kierroksella ratsastetaan kokorataleikkaa, (eli ratsastetaan kahdeksikkoa) jonka aikana siirretään hevonen raviin ja nostetaan mahdollisimman nopeasti uusi laukka, siten että kokoajan edetään myötälaukassa. Suunta siis vaihtuu joka kierroksella. Työskentele tällä tavalla sen verran että saat varmistettua että hevonen säilyttää laukassa hyvän eteenpäinpyrkimyksen mutta malttaa kuitenkin siirtyä lävistäjällä raviin, ja nostaa siitä rennosti uuden laukan. Laukkaverryttelyn jälkeen hetkeksi vapaat ohjat ja käyntiä.

Varsinainen harjoitus on siis kulmankatkaisu ja siihen liitettävät erilaiset harjoitukset. Aloita käynnissä ratsastamalla kulman katkaisu vaikkapa C-päädyssä vasemmassa kierroksessa. Käännä siis lyhyen sivun kulman jälkeen C-kirjaimesta kohti edellisen pitkän sivun puoliväliä eli R-kirjainta. Jatka siitä suoraan uraa pitkin, ja seuraavalla pitkällä sivulla vaihda suuntaa jotta pääset taas uudestaan ratsastamaan kulmankatkaisun samassa kohdassa, vasemmassa kierroksessa. Ratsasta ensin pelkästään tätä yhtä kulmankatkaisua, ja keskity erityisen huolellisesti kulmien ratsastamiseen. Vaihda välillä suuntaa ja ratsasta kulmankatkaisu oikeassa kierroksessa L-päädyssä kerran tai kaki. Tämän jälkeen voit lisätä harjoitusta siten että ratsasta ensin kulmankatkaisu C-päädyssä, ja jatka heti uusi kulmankatkaisu L-päätyyn eli nyt pysytään koko ajan samalla pitkällä sivulla ratsastaen kumpaankin päätyyn kulmankatkaisut.

Harjoitusta lähdetään seuraavaksi monipuolistamaan pohkeenväistöllä seuraavasti: C-päädyn kulmankatkaisussa ratsasta C-R väli pohkeenväistössä, eli palaat pitkälle sivulle loivasti väistäen. Tämän pitäisi sujua melko helposti, sillä C-kirjaimen kulmassa olet ratsastanut hevosen hyvin vasemmalle ohjalle (kääntävä ja taivuttava apu) ja oikealle pohkeelle (kääntöä ja taivutusta tukeva apu) ja nämä samat avut ovat tärkeimmät pohkeenväistön avut. Oikealla pohkeella pyydä hevonen  väistämään ja vasemmalla ohjalla otat askeleet vastaan ja huolehdit hevosen suoruudesta. Muista kuitenkin C-käännöksen jälkeen suoristaa hevonen muutaman askeleen ajaksi jotta hevonen pääsee lähtemään väistöön suorana. Kun olet väistänyt hevosen uralle, R-kirjaimen kohdalle, tarkista suoruus ja eteenpäinpyrkimys sillä heti seuraavassa päädyssä ratsastetaan sama harjoitus. L-päädyssä siis kulmankatkaisu, paluu kohti R-kirjainta pohkeenväistössä. Vasen pohje väistää ja oikea ohja suoristaa ja ottaa askeleet vastaan. Voit toistaa tämän harjoituksen pari-kolme kertaa ja sen jälkeen hevoselle hetkeksi vapaat ohjat ja käyntiä.

Samalla kaavalla voit ratsastaa myös siirtymiä, esimerkiksi siten että C-päädyn kulmankatkaisu ratsastetaan käynnissä, R-kirjaimessa siirrytään harjoitusraviin ja L-pääty ratsastetaan ravissa. Ole ravissa erityisen tarkka kulmien ratsastuksessa, hevosen tulee kyetä kokoamaan itseään hieman ravissa ennen kuin voit ratsastaa kulmat oikein ja tarkasti myös ravissa. Ja mikään ei tietenkään estä lisäämästä harjoitukseen laukkasiirtymää, joko siten että jatkat toisen päädyn kulmankatkaisun laukassa, ja toisen ravissa tai käynnissä. Suorita siirtymät aina pitkän sivun keskipisteessä. Helpompi harjoitus on ratsastaa C-päädyn kulmankatkaisu käynnissä, nostaa laukka R-kirjaimesta ja jatkaa L-päätyyn isolle voltille laukassa. Voltin jälkeen siirtymä raviin ja käyntiin, suunnanmuutos ja uudestaan samaan C-päätyyn kulmankatkaisuun. Muista aina ratsastaa kaikki harjoitukset tasapuolisesti molempiin suuntiin.

Ja vielä sokerina pohjalla, jos hevosesi on hyvin takaosansa päällä ja laukan kokoaminenkin sujuu, voit ratsastaa kulmankatkaisut aina laukassa, siten että R-kirjaimessa vaihdat laukan myötälaukaksi, joko ilman maapuomia tai maapuomin kanssa.

Kuten huomaat, mahdollisuudet ovat rajattomat tämän tien kanssa, ja tulemmekin käyttämään kulmankatkaisua tuntisuunnitelmissa jatkossakin!

Loppuverryttelyssä voit ratsastaa rentoa ja pitkää laukkaa kevyessä istunnassa, siten että tempo saa pysyä melko rauhallisena, jolloin hevonen pystyy venyttämään kaulaansa eteen ja alas tulematta kuitenkaan liian etupainoiseksi. Loppuun vielä kevyttä ravia ja sitten loppukäynnit, tietysti maastossa!

Nyt kysynkin teiltä, kulmankatkaisu, uhka vai mahdollisuus?!

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Ratsun oppikoulu, osa 8, laukan säätelyä

Ratsun oppikoulussa olemme nyt edenneet pisteeseen jossa ratsunalkumme osaavat nostaa laukan ratsastajan avuista, ja kykenevät myös ylläpitämään laukkaa jonkin aikaa. Suurin haaste tässä laukan säilyttämisessä on ratsukon tasapaino, joka ratsun koulutuksen alkuvaiheessa saattaa olla vielä vähän puutteellinen.

Tässä kohtaa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen onko kyseessä nuori hevonen vai entinen ravuri. Ravureiksi jalostetuilla (ja treenatuilla) hevosilla ei välttämättä ole kunnon laukkaa ollenkaan, laukan liitovaihe on siis puutteellinen eikä tästä syystä laukka pyöri kunnolla. Tämä paranee ainoastaan treenillä, mutta treenatessa pitää ottaa huomioon hevosen haasteet. Varsinkin ravuriksi treenatulla hevosella laukkaan voi liittyä myös korkeahko stressitaso, ja kuten me tiedämme, jännittynyt hevonen ei kehity, joten lue hevostasi tarkkaan erityisesti laukkaharjoituksissa.

Nuori, ratsuksi jalostettu hevonen sen sijaan laukkailee jo ihan huvikseen, luonnostaan ja hyvin, joten varsinaiseen laukkaamisen ei liity suuria haasteita. Tosin nuoren hevosen kanssa ratsastajan istunnan tasapaino on se asia johon tulee kiinnittää huomiota, sillä nuorikin hevonen pelästyy jos ratsastajan tasapaino heittelehtii ja hevonen joutuu sitä kovasti korjaamaan. 

Nyt onkin tarkoitus kiinnittää huomiota harjoituksiin joilla laukan laatua voi parantaa sekä säädellä, siten että laukassa liikkuminen ratsastajan kanssa on hevoselle pikkuhiljaa yhtä helppoa kuin ilman ratsastajaakin.

Tästä eteenpäin tunnit kannattaa suunnitella siten että alkukäynnit ovat riittävän pitkät, jotta hevosen lihaksisto lämpeää, sen jälkeen varsinaista käyntityöskentelyä tasapuolisesti kumpaankin suuntaan, työstäen käännöksiä, loivia pohkeenväistöjä sekä siirtymiä ravin ja käynnin välillä. Näillä saat hevosesi herkistettyä avuille sekä riittävän notkeaksi tulevia laukkaharjoituksia varten. Varsinainen ravissa tehtävä alkuverryttely saa jäädä melko lyhyeksi, jotta hevonen jaksaa työskennellä vielä laukassakin. Muista myös antaa hevosen kävellä vapaalla ohjalla alkuverryttelyjen aikana.

1. laukan säätelyharjoitus
Työskentele pääty-ympyrällä kevyessä ravissa, (kuitenkin istuen perusistuntaan juuri ennen nostoa) ja nosta harjoituslaukka ympyrän avoimelta sivulta, siten että pitkän sivun aita ohjaa hevosta kääntymään heti laukan noston jälkeen. Laukkaa puolisen kierrosta ympyrällä eli siirrä hevonen raviin lyhyen sivun aikana/jälkeen ja käännä hevonen voltille ympyrän sisään. Tässä harjoituksessa tärkeää on olla pidättämättä hevosta liikaa laukka-ravisiirtymässä, jotta hevosen luontainen ravi ei häiriinny. Sen takia käännetään hevonen voltille mahdollisimman pian laukka-ravisiirtymän jälkeen, jolloin voltti ikäänkuin jarruttaa hevosta hieman. Muista voltilla säilyttää tuntuma ulko-ohjalla, ja pidä oma paino myös hieman enemmän ulkojalalla, jotta hevosen tasapaino säilyy voltilla. Jos hevonen kaatuu sisäpohkeen päälle voltilla, joutuu se kiihdyttämään vauhtiaan ja silloin voltin tarkoitusperä häviää. Tämä on korjattavissa ulko-ohjan pidätteellä.
Tee kolme laukannostoa, siirtymää ja volttia ensin toisella pääty-ympyrällä, sen jälkeen vaihda ympyrää ja samalla suuntaa ja toista sama harjoitus kolme kertaa toisella ympyrällä. Tämän jälkeen hevonen saa hetken kävellä vapaalla ohjalla, ennen kuin jatketaan.
Nyt tehdään vielä sama harjoitus, mutta ainoastaan kaksi kertaa per pääty-ympyrä ennen kuin taas vaihdetaan ympyrää ja suuntaa. Ja uudella ympyrällä kaksi kertaa sama harjoitus ja taas hetki käyntiä vapaalla ohjalla.
Ja vielä yksi kerta, nyt ratsasta ainoastaan yksi laukannosto, siirtymä ja voltti ennen kuin vaihdat ympyrää ja suuntaa ja tee harjoitus kerran toiseen suuntaan. Tämän jälkeen loppuverryttele hevonen kevyessä ravissa ja tämän tunnin voi lopettaa tähän, näin usein toistuvat laukannostot ja siirtymät raviin ovat hevoselle vielä tässä vaiheessa todella väsyttäviä, joten on syytä lopettaa mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.

2. laukan säätelyharjoitus
Nyt otetaan laukannostoharjoitukseen mukaan pohkeenväistöä. Ratsasta käynnissä uraa pitkin vasemmassa kierroksessa, ja käännä lyhyeltä sivulta hevonen linjalle siten että ratsastat reilusti pitkän sivun uran sisäpuolella. Ratsasta muutama askel pohkeenväistöä oikealle, eli kohti uraa. Ole erityisen tarkkana että vasen pohje väistää, oikea pohje saa olla tässä vaiheessa melkein irti ja oikea ohja ottaa väistöaskeleet vastaan, eli käytät ristikkäisiä apuja. Kun hevonen on tullut loivassa pohkeenväistössä uralle, (lähelle pitkän sivun loppua) nosta harjoituslaukka. Jos väistö on onnistunut hyvin aivan viimeiseen askeleeseen asti, on hevosen helppo nostaa laukka myös käynnistä, mutta jos väistö on heikentynyt, anna hevosen siirtyä raviin mutta pyri nostamaan laukka kuitenkin mahdollisimman nopeasti. Laukannostosta käännä hevonen pääty-ympyrälle jossa työskentelet parin kierroksen ajan, hevonen saa olla lähes suora, hyvällä ulko-ohjan tuella. Pidä sisäpohje satulavyön kohdalla lähellä hevosta, mutta älä paineista hevosta sillä, ettei hevonen lähde viemään takaosaansa uran ulkopuolelle. Siirrä hevonen laukasta raviin ympyrän avoimella sivulla, jolloin pitkän sivun aita auttaa hieman hevosen jarruttamisessa. Jälleen kerran ole varovainen ettet jarruta ohjalla liikaa hevosen isoa ravia. Lyhyen ravipätkän jälkeen siirrä hevonen käyntiin, ja kun käynti on rentoa, tee uusi pohkeenväistö taas samasta kohdasta kuin aiemminkin. Tämänkin harjoituksen voit toistaa kolme kertaa ensin vasempaan kierrokseen, sen jälkeen anna hevosen kävellä vapaalla ohjalla ennen kuin vaihdat suunnan ja toistat saman harjoituksen oikeassa kierroksessa kolme kertaa. Myös tämä harjoitus yksinään riittää yhden tunnin ohjelmaksi, joten tämän jälkeen hetki kevyttä ravia ja sen jälkeen kiitos ja loppukäynnit.

3. laukan säätelyharjoitus
Ylläolevissa harjoituksissa on laukkaa työstetty puolesta ympyrästä aina kahteen kierrokseen asti, ja nyt otetaan tarkempaan tarkasteluun laukan säätely laukannostojen avulla. Ikävä tosiasia on se että laukan laatu paranee ensisijaisesti siirtymillä, ei suinkaan pitkään laukkaamalla. Tämä johtuu siitä että mitä pidempään laukkaat nuorella tai vasta ratsun hommia aloittelevalla hevosella, sitä nopeammin hevonen väsyy, menettää tasapainoaan ja tulee etupainoiseksi, ja tämän korjaaminen ei onnistu laukkaa jatkamalla. Kun ratsastat useita laukannostoja ja niistä siirtymiä raviin, tulee teille väkisinkin pelkkiä hyviä laukka-askeleita ja ne hyvät laukka-askeleet ovat juuri niitä jotka kehittävät hevosta! Tämän harjoituksen tärkein pointti onkin se että laukkaat ainoastaan muutaman askeleen, ja siirrät hevosen raviin ennen kuin laukka leviää.
Tämän harjoituksen voit tehdä suoralla uralla, siten että nostat laukan hevoselle helposta kohdasta, laukkaat muutaman askeleen ja siirrät sen mahdollisimman pehmeästi takaisin raviin. Voit nostaa laukan sekä käynnistä että ravista, mutta tee aina siirtymät laukasta raviin, ei suoraan käyntiin. Vaihtele suuntaa aina muutaman noston jälkeen, käytä suunnanmuutoksessa lävistäjää (koko rata leikkaa) ja nosta uusi laukka heti lyhyen sivun kulman jälkeen. Näin saat huolellisen kulman ratsastuksen jälkeen nostettua tasapainoisen laukan. Näin nopeatempoiset laukannostoharjoitukset ovat hevoselle sekä fyysisesti että henkisesti todella vaativia, joten aina 3-5 noston jälkeen anna hevosen levätä hetki vapaalla ohjalla kävellen, ja toista harjoitus vasta sen jälkeen. Tätä harjoitusta ei tule tehdä yhden tunnin aikana kuin maksimissaan 2-3 kierrosta per suunta, tarkkaile hevostasi ja lopeta mieluummin hieman liian aikaisin!

Kaikissa näissä laukan säätelyharjoituksissa tärkeää on tukea hevosta ulko-ohjalla (ei vetoa, vaan tukea) ja antaa sisäohjan löystyä laukannostossa, mutta palata tuntumalle noston jälkeen. (jälleen, muista että tuntuma ei ole sama kuin vetävä ohja). Sisäpohkeen tulee olla omalla paikallaan satulavyön kohdalla, lähellä hevosta jotta voit tarvittaessa rohkaista hevosta sillä laukan aktivoimiseksi. Ulkopohje tulee pitää tukevana, aavistuksen satulavyön takana, siten että hevonen ei missään tapauksessa tulkitse sitä väistäväksi avuksi. Ulkopohkeella on syytä tukea hevosen ulkokylkeä, kunhan se ei ole jännittynyt. Ratsastajan oman tasapainon säilyttäminen on luonnollisesti todella tärkeää, älä siis pumppaa ylävartalolla eteenpäin vaan pyri istumaan keskellä hevosta, ryhdikkäänä, katse eteenpäin suunnattuna ja kädet kannettuina. Näillä ohjeilla hevosesikin pysyy hyvässä ryhdissä ja tasapainossa!

Vielä on tulossa kaksi postausta ratsun oppikoulua, joissa keskityään maapuomiharjoituksiin ja lopussa käydään läpi kaikki mitä hevosemme on tähän mennessä oppinut ja miten siitä eteenpäin jatketaan!

lauantai 5. joulukuuta 2015

Ratsun oppikoulu, osa 7, pohkeenväistön alkeet

Ratsun oppikoulussa tärkeä oppiaine on hevosen opettaminen väistämään pohkeen painetta myös sivullepäin, ei pelkästään eteenpäin kuten siirtymien kautta ollaan hevoselle opetettu. Pohkeenväistöä tulee opettaa hevoselle ensin maastakäsin, jotta ratsastajan tasapaino (tai epätasapaino) ei häiritse hevosta.

Maastakäsin tehtäviä väistöharjoituksia varten sinun ei tarvitse edes lähteä kentälle, vaan voit aloittaa ne ihan karsinassa, käytävällä tai lähes missä vaan. Sinulla varmasti tulee usein tilanteita joissa joudut siirtämään hevosen takaosaa vähän sivulle jotta vaikka mahdut hevosen toiselle puolelle. En tiedä mistä kohtaa hevosta kukin siirtelee, mutta jatkossa keskity siihen että siirrät hevosen takapäätä väistävän pohkeen kohdalta kädellä painamalla. Alussa hevonen saattaa painaa kättäsi vasten, mutta tämä johtuu hevosen luontaisesta tasapainosta, eli ensisijaisesti hevonen pyrkii korjaamaan itsensä aina tasapainoon. Odota hetki, ja toista väistävä apu kädellä, ja odota niin kauan kunnes hevonen siirtää edes painoaan hieman kädestä poispäin. Silloin on syytä hellittää paine välittömästi. Näin työskennellen saat hevosen ihan huomaamatta väistämään "pohkeen" painetta, ja työskentelyä on helppo tästä jatkaa.

Tee näitä samoja maastakäsittelyharjoituksia myös kentällä, ja monissa muissakin paikoissa, jotta voit varmistua että hevonen vastaa apuusi myös erilaisissa, mahdollisesti jännittävissäkin tilanteissa. Kun saat hevosen väistämään kätesi painetta moitteettomasti kumpaankin suuntaan, on aika nousta selkään ja jatkaa varsinaisia väistöharjoituksia. Tässä vaiheessa on hyvä jos saat jonkun apukäden auttamaan mikäli hevonen ei heti ymmärrä sivullevievän pohkeen vaikutusta.

Ensimmäiset pohkeenväistöharjoitukset olen huomannut helpoimmaksi aloittaa etuosankäännöksillä.Siinä ratsastajan on helpompi ajoittaa apujen käyttö oikein, ja näin ollen hevonenkin reagoi ratsastajan apuihin helpommin. Aloita siis pysäyttämällä hevonen uralle, vaikka pitkän sivun loppuun, 2 metriä ennen kulmaa. Näin ollen saat aidasta vähän tukea ja "jarrua" käännöstä tehdessäsi. Ollaan nyt vaikka vasemmassa kierroksessa, ja kun hevosesi on pysähtynyt tasapainossa (aivan tasajaloin ei ole pakko pysähtyä, mutta kuitenkin siten että hevonen ei "nojaa" eteenpäin) siirrä oikea pohje satulavyön taakse ja rohkaise sillä hevosen takaosaa siirtymään vasemmalle. Pidä vasen ohja tukevana (ei kuitenkaan vetävänä) ja tarvittaessa voit auttaa hevosta lähtemään käännökseen hieman asettamalla tai jopa taivuttamalla oikealla ohjalla. Tämä oikean ohjan taivutus on käytössä ainoastaan tässä alussa, jos hevonen ei vielä pohkeesta lähde väistämään, niin päätä kääntämällä saat takaosankin liikkeelle! Eli oikea ohja toimii ikäänkuin oikean pohkeen tehostajana. Heti kun hevonen on reagoinut oikeaan pohkeeseen, ja lähtee siis väistämään takaosallaan, lopeta pohkeen paine mutta pidä se edelleen samassa paikassa, satulavyön takana. Alussa on todella tärkeää antaa hevosen pysähtyä rauhassa jokaisen väistöaskeleen/-askeleiden jälkeen, jotta pääset kiittämään sitä ja saat rauhallisesti jatkettua seuraavaan väistöaskeleeseen. Ohjalla jarruttamista tulee välttää viimeiseen asti, luota siihen että kentän aita on riittävä jarru. Kun olet saanut takaosaa väistettyä muutaman askeleen verran, pitäisi suunnan olla vaihtunut ja pääset kävelemään oikeassa kierroksessa. Kävele riittävän pitkä matka jotta hevonen rentoutuu ja pysäytä se taas pitkän sivun loppuun, ja tee samanlainen etuosankäännös nyt vasemmalla pohkeella.

Tässä ei nyt siis haeta täydellistä etuosankäännöstä vaan opetetaan hevosta väistämään pohjetta etuosankäännöksen muodossa. Älä siis jää hieromaan käännöstä, vaan tyydy siihen että hevonen väistää pohjettasi!

Kun etuosankäännökset sujuvat aidan vieressä, voit siirtyä tekemään niitä vapaalle linjalle, jolloin joudut työskentelemään hieman enemmän väistävän pohkeen vastakkaisella ohjalla jotta käännös pysyy paikallaan ja tulet samalla ohjalla ottaneeksi väistöaskeleet vastaan, kuten varsinaisessakin pohkeenväistössä.

Ensimmäiset varsinaiset pohkeenväistöt kannattaa tehdä hieman uran sisäpuolella, ja jos mahdollista, pyri tekemään ne siten että hevonen aavistuksen "imee" takaisin uralle, esimerkiksi sijoittamalla väistöaskeleet lähelle porttia. Tämä auttaa varsinkin tässä alkuvaiheessa, sillä näin toimien et joudu käyttämään väistävää pohjetta liian voimakkaasti.

Aloita ensimmäinen pohkeenväistö ratsastamalla linjalla uran sisäpuolella, mutta vain noin metrin verran sisäpuolella. Tärkeintä nyt on muutamat hyvät väistöaskeleet, ei monta huonoa askelta. Aloita ratsastamalla käynnissä vasemmassa kierroksessa uran sisäpuolella, ja kun olet ratsastamassa ensimmäistä väistöaskelta, aloita se pidättämällä oikealla ohjalla hieman, jotta hevonen hidastaa käyntiään. Pyydä siis ensin hevonen reagoimaan pidättävään ohjaan, sen jälkeen siirrä vasen pohje satulavyön taakse ja käytä sitä siinä. Jos hevonen ei reagoi väistävään pohkeeseen, pidätä oikealla ohjalla jotta hevonen taas hidastaa vähän käyntiään. Tässä tapauksessa vauhdin hidastaminen auttaa hevosta, joten käytä sitä aina kun tuntuu siltä että väistössä tulee haasteita. Pidätteen jälkeen käytä taas pohjetta, jotta saat aikaiseksi yhden tai muutaman väistöaskeleen. Pidä koko ajan tuntuma kummallakin ohjalla, mutta oikea ohja on aktiivisempi, eli siitä pidätetään jos tuntuu että hevonen ei reagoi väistävään pohkeeseen tai kiirehtii pohkeen vaikutuksesta eteenpäin. Jos saat aikaiseksi edes muutaman väistöaskeleen näin, kiitä hevosta ja anna sen kävellä vapaalla ohjalla puolisen kierrosta ja sen jälkeen voit toistaa saman väistöharjoituksen samassa kohdassa kenttää. Taas onnistuneiden väistöaskeleiden jälkeen hetki vapaalla ohjalla. Toista tämä harjoitus yhteensä kolme kertaa vasemmassa kierroksessa, sen jälkeen vapaalla ohjalla käyntiä ja suunnanmuutos ja sama homma oikeassa kierroksessa.

Seuraava väistöharjoitus tehdään uralla, siten että takaosa väistää ja etuosa pysyy uralla. Tässäkin harjoituksessa aita toimii pienenä jarruttavana apuna, mutta ohjilla on tärkeä merkitys etuosan hallinnassa. Ratsasta siis käyntiä uraa pitkin vasemmassa kierroksessa, ja kun käännyt kulman jälkeen pitkälle sivulle, jarruta hevosen liikettä hieman vasemmalla ohjalla, ja siirrä oikea pohje satulavyön taakse ja käytä sitä väistävänä apuna. Nyt siis haluamme siirtää takaosaa hieman uran ulkopuolelle ja astuvan siinä ristiin, ja samalla pidetään kummallakin ohjalla etuosa uralla. Tässäkin vasen ohja tarvittaessa jarruttaa jos hevonen ei väistä oikeaa pohjetta, ja jos hevosen etuosa uhkaa siirtyä pois uralta, jarruta silloin hieman molemmilla ohjilla. Jatka tällä tavalla muutama metri, siten että saat ratsastettua muutaman väistöaskeleen ja sen jälkeen vapain ohjin käyntiä puolisen kierrosta, ja taas samassa kohdassa samat väistöaskeleet. Toista tämä kolme kertaa vasemmassa kierroksessa, sen jälkeen vapaat ohjat ja suunnanmuutos ja sama homma oikeaan kierrokseen.

Avustajan tehtävä on varsinkin jokaisen harjoituksen alussa olla väistävän pohkeen apuna, eli tarvittaessa auttaa kädellä väistävän pohkeen paikalla tai jopa hieman työntää hevosta väistön suuntaan, ikäänkuin horjuttaa hevosen omaa tasapainoa! Tässä on kuitenkin syytä tarkkailla hevosta, jotkut hevoset saattavat ahdistua ylimääräisestä avusta, joten seuraa hevosen reaktioita.

Näitä harjoituksia treenaamalla saat pikkuhiljaa hevosesi jalat tottelemaan käskyjäsi myös sivuttaissuunnassa, josta on valtavasti hyötyä jatkossa!

Jos itsellesi pohkeenväistö on vielä hieman hämärän peitossa, käy ihmeessä lukemassa postaukseni pohkeenväistöistä täältä, täältä, ja täältä. 

Vielä muutama jakso on jäljellä tätä ratsun oppikoulua, seuraavaksi jatketaan laukkaharjoituksilla.